Pyheen pähee kyläkauppa

Toi­mit­ta­jas­ta kauppiaaksi

Pis­täy­dyin eilen koti­seu­tu­ret­kel­lä­ni Pyheen kylä­kau­pas­sa lim­sal­la ja kar­ja­lan­pii­ra­kal­la. Pää­sin samal­la päi­vit­tä­mään kuu­lu­mi­set kaup­pi­aan, van­han opis­ke­lu­ka­ve­ri­ni, Kuja­sen Jaa­nan kans­sa. Jaa­nan kans­sa tuli paran­nel­tua 80-luvun lopul­la maa­il­maa mone­na ilta­na. Välil­lä kes­kus­te­lut oli­vat hyvin­kin tuli­sia, sil­lä Jaa­nan aate­maa­il­ma ero­si kovas­ti omas­ta­ni. Opis­ke­lin tuol­loin val­tio­tie­tei­tä ja Jaa­na uskon­to­tie­det­tä Turun yli­opis­tos­sa. En ollut kui­ten­kaan yllät­ty­nyt, että Jaa­na pää­tyi toi­mit­ta­jak­si. Niin kiin­nos­tu­nut hän oli yhteis­kun­nal­li­sis­ta asiois­ta ja vai­kut­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sis­ta kirjoittamisen(kin) avulla.

Sen sijaan olin yllät­ty­nyt, kun hän otti hoi­taak­seen 11 vuot­ta sit­ten muu­ta­maa vuot­ta aiem­min lak­kau­te­tun Pyheen kau­pan Mie­toi­sis­sa. Toi­min jo tuol­loin yri­tys­kou­lut­ta­ja­na  ja -kon­sult­ti­na, ja ravis­te­lin hie­man pää­tä­ni kuul­les­sa­ni, ettei hän aikoi­si myy­dä olut­ta kau­pas­saan. Oli­han tuo juo­ma­puo­li yleen­sä se tär­kein sisään­heit­to­tuo­te maa­seu­dun muu­ten hil­je­ne­vis­sä kyläkaupoissa.

Kylä­kaup­po­jen tule­vai­suus on kaik­kien vastuulla

Päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa ry:n mukaan vii­me vuon­na pie­niä alle 400 neliön myy­mä­löi­tä oli Suo­mes­sa run­sas tuhat kap­pa­let­ta ja niis­tä perin­tei­siä kylä­kaup­po­ja enää vajaa 200. Jaa­nan aloit­taes­sa kaup­pi­aa­na, myy­mä­löi­tä oli haja-asu­tusa­lueil­la vie­lä kak­sin­ker­tai­nen mää­rä. Hil­je­ne­vä tren­di näyt­tää jat­ku­van, mikä on todel­la sää­li. Monel­le haja-asu­tusa­lu­een asuk­kaal­le kaup­pa on ainoa mah­dol­li­suus hakea hel­pos­ti päi­vit­täis­ta­va­roi­ta, koh­da­ta ihmi­siä ja saa­da päi­vään­sä piris­tys­tä. Mök­ki­läi­sil­le pie­net kau­pat ovat ostos­pai­kan lisäk­si myös osa koko­nais­val­tais­ta lomae­lä­mys­tä, jos­sa kaup­pias tulee tutuk­si eri taval­la kuin kas­vu­kes­kus­ten suu­ris­sa marketeissa.

Esi­mer­kik­si Rans­kas­sa ja Englan­nis­sa kylä­läi­set ovat hyvin ylpei­tä omis­ta maa­seu­dun pik­ku­kau­pois­taan ja käyt­tä­vät ahke­ras­ti nii­den pal­ve­lu­ja. Jos eivät käyt­täi­si, kau­pat kuo­li­si­vat pois. Samal­la myös turis­tit menet­täi­si­vät jotain ainut­laa­tuis­ta. Mei­dän kaik­kien vas­tuul­la onkin käyt­tää näi­tä pie­niä kaup­po­ja ja var­mis­taa nii­den jat­ku­vuus ja kan­nat­ta­vuus myös tulevaisuudessa.

Vah­va näke­mys kantaa 

Jaa­nan peri­aat­tee­na on ollut, että hänen kau­pas­saan myy­dään vain koti­mai­sia tuot­tei­ta ja sii­nä­kin pai­no­tuk­se­na on koko ajan ollut pai­kal­li­suus. Olut­ta ei ole edel­leen­kään vali­koi­mis­sa. Jaa­nan vah­va arvo­maa­il­ma näkyy siis yhä, jos­kin ymmär­rys yrit­tä­jyy­den haas­tei­ta koh­taan on kovas­ti kas­va­nut vuo­si­kym­men­ten aika­na (sor­ry Jaa­na, että pal­jas­tan tämän).

Pyheen kylä­kau­pas­sa lii­ke­toi­min­nan toi­se­na kul­ma­ki­ve­nä on vireä kah­vi­la, joka toi­mii koh­taa­mis­paik­ka­na pai­kal­li­sil­le ja mök­ki­läi­sil­le. Eilen lau­an­tai­na kah­vi­las­sa ja myy­mä­läs­sä näkyi poik­kea­van eri­tyi­sen pal­jon mök­ki­läi­siä. Sijait­see­han kaup­pa vilk­kaal­la ris­tey­sa­lu­eel­la, jos­sa eri­tyi­ses­ti Kus­ta­vin­tie vetää kau­pun­ki­lai­sia saaristoon.

Kaup­pi­aan per­soo­na on iso osa kau­pan menestystä

Eilen mie­tin, että Jaa­na jos kuka sopii kaup­pi­aak­si: hän on niin iloi­nen, nau­ra­vai­nen, vah­van asia­kas­pal­ve­lu­hen­ki­nen ja itsen­sä täy­sil­lä työ­hön­sä likoon pane­va ihmi­nen. Lomia hän ei vuo­si­kym­me­nen aika­na ole kovin pal­jon ehti­nyt viet­tää. Tänä vuon­na kii­ret­tä on riit­tä­nyt kovas­ti jo useam­man kuu­kau­den ajan, ja kesä­tu­ris­mi on vas­ta kiih­ty­mäs­sä. Jaa­nal­la onkin myy­mä­läs­sä ja kah­vi­las­sa täl­lä het­kel­lä apu­naan nel­jä henkilöä.

Myön­nän nyt, että olin vää­räs­sä sii­nä, ettei­kö kaup­pa pär­jäi­si ilman oluen myyn­tiä. Jaa­na on onnis­tu­nut raken­ta­maan vah­van näke­myk­sen­sä avul­la vireän lii­ke­toi­min­nan ja monel­le kylä­läi­sel­le ja ohi­kul­ki­jal­le tär­keän pysäh­dys- ja ostos­pai­kan. Jos­pa Jaa­nal­la vain jos­kus oli­si vie­lä nii­tä vapai­ta­kin, jot­ta voi­tai­siin taas men­nä iltaa istu­maan ja paran­ta­maan maailmaa!

Ks. Pyheenkauppa.fi