EDDI OPASTAA SOTEAMMATTILAISIA EDUNVALVONNAN VIIDAKOSSA

EDDI OPASTAA SOTEAMMATTILAISIA EDUNVALVONNAN VIIDAKOSSA

Senio­ri­ta­lous luo monen­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia yrit­tä­jil­le. Hämeen­lin­na­lai­sen Tii­na Kuo­pan­por­tin yri­tyk­set ovat oiva esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka käy­tän­nön ongel­mat voi kään­tää lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sik­si. Tii­na osal­lis­tui kevääl­lä 2021 BSR Inter­reg Osi­rik­sen Inno­vaa­tio-ohjel­maan Tai­te­koh­ta -yri­tyk­sel­lään, mut­ta jo ohjel­man aika­na käyn­nis­ti lisäk­si uuden osa­keyh­tiön yhdes­sä parin osa­kas­kump­pa­nin kanssa.

Navi­goin­tia edun­val­von­nan viidakossa

Tii­na on pit­käl­lä hoi­va-alan ural­laan huo­man­nut, kuin­ka vai­ke­aa van­hus- ja vam­mais­pal­ve­lun ammat­ti­lai­sil­le on hal­li­ta edun­val­von­nan mut­ki­kas­ta lupa­vii­dak­koa. Myös van­huk­sen ja muis­ti­sai­raan hen­ki­lön kykyä asioi­den­sa hoi­ta­mi­seen on jos­kus vai­kea arvioi­da. Hoi­to­hen­ki­lös­töl­lä ei ole kii­rei­ses­sä työs­sään aina aikaa läh­teä soit­te­le­maan ja sel­vit­te­le­mään eri kana­vis­ta asiak­kaan edun­val­von­nan tilan­net­ta. Tähän käy­tän­nön tar­pee­seen Tii­na on raken­ta­nut EDDIn eli edun­val­von­nan digi­taa­li­sen palveluohjaajan. 

EDDIs­sä on vai­heit­tai­nen, moniin eri muut­tu­jiin perus­tu­va kysy­mys­pat­te­ris­to, joka joh­dat­taa soteam­mat­ti­lai­sen ”pää­te­py­sä­kil­le” eli ker­too, mis­sä vai­hees­sa asiak­kaan koh­dal­la men­nään. Samal­la EDDI antaa tulos­tet­ta­van toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sen, joka ker­too, voi­ko esi­mer­kik­si läh­teä laa­ti­maan edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta, vai men­nään­kö hol­hous­toi­mi­lain puolelle. 

Kaik­ki­aan EDDI sisäl­tää 16 eri rat­kai­su­vaih­toeh­to­ja, mikä osal­taan ker­too sii­tä, kuin­ka haas­teel­lis­ta sel­vi­tys­työ on aiem­min ollut. EDDIen avul­la pro­ses­si ete­nee tun­tien sijas­ta minuu­teis­sa, eikä hoi­ta­ja enää jou­du itse sel­vit­te­le­mään useis­ta eri luu­kuis­ta, mikä oli­si oikea toi­min­ta­ta­pa. Yrit­tä­jät totea­vat­kin, että EDDI on ikään kuin hoi­ta­jan tas­kus­sa kul­ke­va sel­ko­kie­li­nen edunvalvonta-juristi.

Asia­kas­koh­de­ryh­män määrittely

Tii­nan mukaan EDDI-pal­ve­lun kehi­tys­pro­ses­sis­sa vai­kein­ta on ollut hah­mot­taa, kenel­le EDDI tar­kal­leen on suun­nat­ta­va: kuka esi­mer­kik­si tekee pää­tök­sen ohjel­man hank­ki­mi­ses­ta. Myös hin­noit­te­lu­pe­rus­teet mie­ti­tyt­ti­vät ja osviit­taa nii­hin haet­tiin vas­taa­van tyyp­pi­sis­tä pal­ve­luis­ta ja mobii­liappli­kaa­tiois­ta. Ovat­han esi­mer­kik­si jul­ki­sen sek­to­rin sote­han­kin­nat yleen­sä tiu­kas­ti kil­pai­lu­tet­tu­ja ja osta­jat har­kit­se­vai­sia uusia han­kin­to­ja teh­des­sään. Jul­ki­sen sek­to­rin ohel­la yksi­tyi­nen sote­puo­li tulee ole­maan myös tär­keä asiakaskohderyhmä. 

Mark­ki­noin­nis­sa on huo­mioi­ta­va ammat­tios­ta­jien lisäk­si myös käyt­tä­jät, eli soteam­mat­ti­lai­set sekä näi­den lop­pua­siak­kaat ja muut kon­tak­ti­ver­kos­tot, kuten van­huk­set ja näi­den omai­set. EDDIs­tä onkin alus­ta alkaen raken­net­tu sel­ko­kie­lis­tä ja saa­vu­tet­ta­vaa ohjel­maa. EDDIs­tä saa ohjeet käyt­töön myös eri kie­li­ver­sioil­la. Suo­men- ja ruot­sin­kie­lis­ten asiak­kai­den lisäk­si Suo­mes­sa on jo pal­jon maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia hen­ki­löi­tä, jot­ka EDDIs­sä on huomioitu. 

Tes­ti­ryh­män valin­ta ja yhteistyökumppanit

EDDIn tes­ti­ryh­mä­nä toi­mi­vat ikäih­mis­ten pal­ve­luoh­jaa­jat ympä­ri Suo­mea. Tii­na ker­too, että tes­taa­jat löy­tyi­vät käte­väs­ti Face­boo­kin avul­la. Tär­kei­nä kump­pa­nei­na koko kehi­tys­vai­heen ajan ovat olleet ammat­ti­tai­toi­set ja kehi­tys­ha­kui­set koo­da­rit. Yri­tys­kump­pa­neik­seen Tii­na on saa­nut laki­mies, OTM Vesa Ant­ti­lan sekä oikeus­muo­toi­li­ja, tra­de­no­mi Kai­sa Aal­to­sen. Sel­vää on, että täl­lä pal­ve­lul­la on kas­va­vaa tar­vet­ta ikään­ty­väs­sä Suomessa.

#tai­te­koh­ta #EDDI #senio­ri­ta­lous #bsrin­ter­re­go­si­ris #muis­ti­sai­raus #pal­ve­luoh­jaus #sote #lähi­hoi­ta­ja #oikeus­muo­toi­lu #edun­val­von­ta

”Luota itseesi, tee mitä osaat, osta muu osaaminen ulkoa ja keskity kehittämiseen!”

”Luota itseesi, tee mitä osaat, osta muu osaaminen ulkoa ja keskity kehittämiseen!”

Yrit­tä­jän ammat­ti­tut­kin­nos­ta tie­toa yri­tyk­sen perustamiseen

Tui­ja Nygård on yrit­tä­jä­hen­ki­nen, ener­gi­nen nai­nen, joka suun­nit­te­li muu­ta­ma vuo­si sit­ten sii­vousa­lan yri­tyk­sen perus­ta­mi­ses­ta Jyväs­ky­lään. Sii­vousa­lan osaa­mis­ta Tui­jal­la oli­kin jo usei­ta vuo­sia, mut­ta hän tar­vit­si var­muut­ta yrit­tä­jyy­teen ja sii­hen liit­ty­vään osaa­mi­seen. Hän aloit­ti täs­tä syys­tä yrit­tä­jän ammat­ti­tut­kin­to-opin­not vetä­mäs­sä­ni, Start­ti­val­men­nuk­sen toteut­ta­mas­sa verk­ko­kou­lu­tuk­ses­sa tal­vel­la 2019. Kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jä­nä oli Novi­dan ammattiopisto. 

Tui­ja jäi heti mie­lee­ni nau­ra­vai­se­na, tie­don­ha­lui­se­na ja erit­täin moti­voi­tu­nee­na opis­ke­li­ja­na. En ollut­kaan häm­mäs­ty­nyt, kun hän val­mis­tui nopeas­ti tut­kin­nos­ta. Yleen­sä kou­lu­tuk­sen loput­tua kon­tak­tit opis­ke­li­joi­hin häviä­vät, ja sik­si olin­kin ilah­tu­nut kuul­tua­ni Tui­jas­ta uudel­leen alku­vuo­des­ta 2021. 

Tui­ja ker­toi, että hän oli perus­ta­nut val­mis­tut­tu­aan NyT Sii­vous -yri­tyk­sen­sä toi­mi­ni­mel­lä ja saa­nut pian pus­ka­ra­dion kaut­ta muka­vas­ti asiak­kai­ta. Täl­lä het­kel­lä Tui­ja har­kit­see ensim­mäi­sen vaki­tui­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mis­ta ja yri­tys­muo­don muut­ta­mis­ta osakeyhtiöksi. 

Hyö­dyt opinnoista

Kyse­lin Tui­jal­ta, mitä hyö­tyä yrit­tä­jä­opin­nois­ta oli ollut hänel­le näin jäl­keen­päin ana­ly­soi­tu­na. Tui­ja hen­käi­si, että opin­nois­ta oli tul­lut ”ihan hir­veen iso apu monel­le eri osa-alu­eel­le, fii­lis, että kyl­lä sä pys­tyt tähän!” Esi­mer­kik­si monet laki­sää­tei­set asiat tuli­vat tutuik­si, ja antoi­vat luot­ta­mus­ta ja tur­val­li­suu­den­tun­net­ta sii­tä, että asiat tuli­si teh­tyä omas­sa­kin yri­tyk­ses­sä oikein. Mark­ki­noin­ti, talous ja hen­ki­lös­tö­hal­lin­to antoi­vat kaik­ki eväi­tä yri­tyk­sen käynnistämiseen.

Kou­lu­tuk­ses­sa sai myös ver­tais­tu­kea ympä­ri Suo­mea osal­lis­tu­val­ta, monia­lai­sel­ta opis­ke­li­ja­ryh­mäl­tä. Hyviä, omaan yri­tyk­seen sovel­tu­via ideoi­ta saat­toi saa­da vaik­ka­pa musiik­kia­lan toi­mi­jal­ta. Verk­ko-opin­not oli­vat Tui­jal­le hyvä vaih­toeh­to, kos­ka hän pys­tyi suo­rit­ta­maan opin­not päi­vä­työn ohel­la iltai­sin. Webi­naa­rit kes­ti­vät ker­ral­laan pari tun­tia aina kah­den vii­kon välein. Opis­ke­lut oli­vat muka­vaa, omaa aikaa. Opet­ta­jat aut­toi­vat tar­vit­taes­sa myös webi­naa­rien ulko­puo­lel­la mm. tukien lii­ke­toi­min­ta­suun­ni­tel­man ja las­kel­mien laa­din­nas­sa. Laa­du­kas aineis­to oli­kin sit­ten help­poa lähet­tää TE-toi­mis­tol­le Start­ti­ra­han hakua varten. 

Roh­kai­su­na yri­tyk­sen perus­ta­mis­ta har­kit­se­vil­le Tui­ja tote­aa: ”Luo­ta itsee­si, tee mitä osaat, osta muu osaa­mi­nen ulkoa ja kes­ki­ty kehittämiseen!”

Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri!

Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri!

Sel­ko­kie­li­nen perus­teos sopimuksista

Pie­ny­rit­tä­jil­le ja yri­tys­kou­lut­ta­jil­le on vih­doin kir­joi­tet­tu sel­ko­kie­li­nen ja ajan­ta­sai­nen perus­teos sopi­muk­sis­ta ja nii­den laa­ti­mi­sis­ta. Vara­tuo­ma­ri Inga Kos­ki­sen kir­jas­sa ede­tään joh­don­mu­kai­ses­ti ylei­ses­tä eri­tyi­seen. Luki­ja saa tie­toa sopi­muk­sis­ta sisäl­töi­neen ja ehtoi­neen, osa­puo­li­ne ja neu­vot­te­lui­neen. Teok­ses­sa käy­dään läpi eri tilan­tei­siin sovel­tu­vat vakio­eh­dot ja tyy­pil­li­sim­mät sopi­mus­lausek­keet. Tie­toa saa esi­mer­kik­si hin­nan mää­rit­te­lys­tä, tar­jouk­sen teke­mi­ses­tä, val­ta­kir­jan laa­ti­mi­ses­ta ja sopi­mus­rik­ko­muk­sen seu­rauk­sis­ta kuin myös teki­jä­noi­keuk­siin liit­ty­vis­tä asioista.

Kat­ta­va tie­to­kir­ja sisäl­tää käy­tän­nön­lä­hei­siä esi­merk­ke­jä ja varoit­taa mah­dol­li­sis­ta suden­kuo­pis­ta, joi­hin koke­ma­ton voi pudo­ta. Teok­sen luke­mal­la sopi­mus­ta val­mis­te­le­va tai sopi­mus­os­a­puo­li voi sääs­tää itsen­sä monil­ta tur­hil­ta ris­keil­tä ja kal­liik­si tule­vil­ta rii­doil­ta. Kir­ja ei tee luki­jas­ta vie­lä täy­si­nop­pi­nut­ta sopi­mus­ju­ris­tia. Kos­ki­nen kui­ten­kin vink­kaa, mis­tä net­ti­lin­keis­tä ja kir­jois­ta luki­ja löy­tää lisä­tie­toa, sekä miten hän voi vali­ta itsel­leen sopi­van asian­tun­ti­jan, kun sel­lai­sel­le tulee tarvetta. 

Peri­aat­tee­na sovun hakeminen

Kos­ki­nen koros­taa, että sopi­mus­ten laa­din­nas­sa peri­aat­tee­na on sovun hake­mi­nen. Hän sitee­raa­kin Kan­san­ru­nousar­kis­tos­ta poi­mi­maan­sa sanan­part­ta: Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri.
Inga Kos­ki­nen on toi­mi­nut yli 30 vuot­ta sopi­mus­la­ki­mie­he­nä laa­tien asia­kir­jo­ja ja hoi­taen rii­tai­sia oikeu­den­käyn­te­jä. Samaan aikaan hän on opet­ta­nut sekä kir­joit­ta­nut luo­vaa teks­tiä. Ras­kai­den oikeu­den­käyn­tien hoi­dos­ta hän luo­pu­nut ja kes­kit­tyy nyt mm. sopi­mus­ten laa­ti­mi­seen, kon­sul­toin­tiin ja kou­lut­ta­mi­seen. Luo­van kir­joit­ta­mi­sen saral­ta Kos­ki­sel­ta on seu­raa­vak­si odo­tet­ta­vis­sa oikeussalidekkari. 

Syväl­li­nen ja moni­puo­li­nen taus­ta näkyy teoksessa

Kos­ki­sen pit­kä, syväl­li­nen koke­mus ja amma­til­li­nen moni­puo­li­suus näky­vät hyvin Sovi, älä rii­te­le -teok­ses­sa. Kos­ki­nen osaa kir­joit­taa vai­keis­ta­kin asiois­ta kan­san­ta­jui­ses­ti. Hän myös ymmär­tää oma­koh­tai­ses­ti yrit­tä­jien sopi­muk­siin liit­ty­vät tar­peet ja haas­teet. Kir­ja onkin omis­tet­tu juu­ri suo­ma­lai­sil­le pie­ny­rit­tä­jil­le. Tämä teos on sel­lai­nen, jon­ka soi­si löy­ty­vän jokai­sel­ta sopi­mus­ten kans­sa teke­mi­sis­sä ole­val­ta hen­ki­löl­tä. Ehkä­pä näin väl­tyt­täi­siin monil­ta tur­hil­ta huo­lil­ta ja eripuraisuuksilta!

Kat­so myös Inga Kos­ki­sen haas­tat­te­lu kir­jan jul­kai­su­ti­lai­suu­des­sa Sam­ma­kon kir­ja­kau­pas­sa 7.12.2020: https://www.youtube.com/results?search_query=sovi+%C3%A4l%C3%A4+riitele

Tie­to­kir­ja Inga Kos­ki­nen: Sovi, älä rii­te­le. Menes­ty­vän sopi­muk­sen perus­teet. Basam Books 2020. 249 s.
ISBN 978-952-7337-73-8.

MOKKASYDÄN: HYVÄN MIELEN KAHVILA RIIHIMÄELLÄ

MOKKASYDÄN: HYVÄN MIELEN KAHVILA RIIHIMÄELLÄ

Koro­na iski juu­ri kun kah­vi­la perustettiin

Moni haa­vei­lee kah­vi­lan perus­ta­mi­ses­ta, mut­ta lyk­kää haa­veen toteut­ta­mis­ta loput­to­miin. Sir­pa Jär­vi­nen­kin teki pit­kään alal­la palk­ka­töi­tä, ennen kuin sopi­va tilai­suus ostaa oma kah­vi­la osui koh­dal­le. Lii­ke­kump­pa­nik­seen hän sai aiem­min hoi­toa­lal­la työs­ken­nel­leen sis­kon­sa Sii­ri Talikan. 

Yri­tys­re­kis­te­riin uuden kah­vi­lan tie­dot nap­sah­ti­vat 12.3.2020 - juu­ri sinä päi­vä­nä, kun Suo­mes­sa ilmoi­tet­tiin ensim­mäi­set koro­na­ra­joi­tuk­set. Täs­sä vai­hees­sa arem­paa oli­si jo hei­kot­ta­nut, mut­ta sisa­ruk­sil­le lisä­ai­ka antoi lisää tar­moa sekä mah­dol­li­suu­den tar­kem­paan suun­nit­te­lu­työ­hön. Kevään aika­na kir­kas­tui, mil­lais­ta kah­vi­laa he oikeas­taan halusi­vat pitää. Kun he sit­ten ava­si­vat Mok­ka­sy­dä­men Rii­hi­mäen Gra­niit­ti­au­kiol­le kesä­kuus­sa 2020, ideat oli­vat kyp­sy­neet käy­tän­nöik­si. Tavoit­tee­na oli luo­da asiak­kail­le hyvän mie­len kah­vi­la, jon­ne on mata­la kyn­nys tulla.

Asia­kas­lä­heis­tä pal­ve­lua jo nel­jän­nes­sä polvessa

Mok­ka­sy­dä­meen ovat ter­ve­tul­lei­ta asiak­kaat vau­vas­ta vaa­riin, koi­ras­ta kis­saan. Asia­kas­pal­ve­lu onkin Sir­pal­la ja Sii­ril­lä veris­sä. Hei­dän isoi­sän­sä toi­mi pit­kään tori­kaup­pi­aa­na ja äidil­lä oli Mok­ka­lin­ja-nimi­nen kah­vi­la Rii­hi­mäen toril­la vuo­teen 1996 saak­ka. Siel­lä sis­kok­set­kin sai­vat työ­ko­ke­mus­ta asia­kas- ja myyn­ti­työs­tä. Perin­tö­nä Mok­ka­lin­jas­ta on myös her­kul­li­nen sil­li­lei­pä, jota on aina myyn­nis­sä myös Mokkasydämessä. 

Sir­pan ja Sii­rin tyt­tä­ret neu­vo­vat tar­vit­taes­sa sosi­aa­li­sen median asiois­sa, ja kah­vi­lal­le halut­tiin­kin heti perus­taa Face­book-sivut, sil­lä nii­den kaut­ta saa­daan hel­pos­ti ja nopeas­ti ker­rot­tua ajan­koh­tai­sis­ta asiois­ta: https://www.facebook.com/mokkasydan/. Myös Ins­ta­gram­min kaut­ta saa­daan muka­vas­ti ker­rot­tua kuu­lu­mi­set: @mokkasydan.

Kahvila Mokkasydämen omistajat Sirpa ja Siiri

Mok­ka­sy­dä­men omis­ta­jat Sir­pa ja Siiri

Pal­ve­lui­deat asiak­kail­ta ja läheisiltä

Asiak­kai­den ja läheis­ten ideoi­ta kuun­nel­laan ja näin esi­mer­kik­si on aloi­tet­tu kirp­pu­to­rin pitä­mi­nen aukiol­la kes­ki­viik­koil­tai­sin ja piden­net­ty kah­vi­lan aukio­loai­kaa per­jan­tai­sin aina ilta­kah­dek­saan asti. 

Mok­ka­sy­dä­mes­sä on mah­dol­lis­ta myös jär­jes­tää juh­lia ja kokouk­sia, joi­hin rää­tä­löi­dään tar­joi­lut asia­kas­toi­vei­den mukaan. Kii­ret­tä on pii­san­nut, mut­ta tot­ta kai koro­nan uusi aal­to mie­ti­tyt­tää. Innos­tus teke­mi­seen on kui­ten­kin suu­ri, ja sii­hen kodi­kas, kier­rä­ty­si­deo­lo­gi­aa arvos­ta­va Mok­ka­sy­dän antaa hyvät puitteet. 

Mok­ka­sy­dä­mes­sä voi pitää kokouk­sia ja juh­lia.
Kuva Rii­hi­mäen Yrit­tä­jien ja BSR Inter­reg Osi­ris -hank­keen yhteistilaisuudesta.

Hyvää Yrittäjän Päivää!

Hyvää Yrittäjän Päivää!

Tänään vie­te­tään Yrit­tä­jän Päi­vää, ja aamul­la mie­tin, mik­si itse ryh­dyin puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten yrit­tä­jäk­si lähes 30 palk­ka­työ­vuo­den jälkeen. 

Odo­tuk­se­ni yrit­tä­jyy­des­tä ovat toteu­tu­neet parem­min kuin uskoin­kaan, olen pääs­syt teke­mään osaa­mis­ta­ni vas­taa­via asioi­ta eri orga­ni­saa­tioi­den kans­sa. Jos­kus jopa veny­mään osaa­mi­se­ni ääri­ra­joil­la. Ja kun tulee ja menee, tapaa eri ihmi­siä, niin ei tule aina­kaan pysäh­ty­nyt­tä tai tunk­kais­ta oloa! Tun­nen itse­ni ener­gi­sek­si ja innostuneeksi.

Saan myös nyh­rä­tä vaik­ka kuin­ka kau­an eri kou­lu­tusai­neis­to­je­ni kans­sa, sil­lä olen tili­vel­vol­li­nen tun­neis­ta­ni vain itsel­le­ni. Minul­le laa­tu on tär­ke­ää! Sel­lai­nen työ ei tosin aina ole kus­tan­nus­te­ho­kas­ta, joten ymmär­rän kyl­lä työ­nan­ta­jia ja hei­dän tuntirajoituksiaan 😊

Voin myös kehit­tää osaa­mis­ta­ni, ja ilmoit­tau­tua eri­lai­sil­le päi­vä- ja vii­kon­lop­pu­kurs­seil­le, joi­den uskon ole­van joko hyö­dyl­li­siä - tai sit­ten vain kivo­ja. Työs­sä­ni saan jat­ku­vas­ti onnis­tu­mi­sen elä­myk­siä, työ­pa­nos­ta­ni ei pide­tä itses­tään sel­vyy­te­nä. Toi­mek­sian­ta­ja­ni ovat yleen­sä valin­neet minut kil­pai­lu­tuk­sen perus­teel­la, ja kun saa­vat rahal­leen vas­ti­net­ta, he myös kiit­tä­vät sii­tä sanal­li­ses­ti ja tila­ten lisää töi­tä. Siis­pä kii­tos teil­le kai­kil­le, jot­ka olet­te osta­neet kou­lu­tus-, fasi­li­toin­ti- ja kon­sul­toin­ti­pal­ve­lu­ja minul­ta. Tei­dän ansios­tan­ne voin toi­mia edel­leen onnel­li­se­na yrittäjänä!

Intuitio(kin) päätöksenteon taustalla

Intuitio(kin) päätöksenteon taustalla

Tutus­tuin Anne Eli­na Ako­laan pie­ni ikui­suus sit­ten opis­ke­li­joi­den solua­sun­nos­sa Hel­sin­gis­sä. Ajat­te­lin sil­loin her­kän ja tai­teel­li­sen solu­ka­ve­ri­ni teke­vän elä­män­työn­sä musii­kin tai kuva­tai­teen paris­sa. Ihai­lin hänen suun­na­ton­ta, poik­keuk­sel­lis­ta luo­vuut­taan. Soit­taes­sa­ni Anne Eli­nal­le, hän tote­si kui­ten­kin napa­kas­ti, että jokai­nen meis­tä on luo­va, ja jokai­sel­la meis­tä on myös intui­tio­ta. Luo­vuut­ta eivät käy­tä vain perin­tei­set luo­van alan toi­mi­jat, vaan sitä käyt­tä­vät myös esi­mer­kik­si iso­jen lii­key­ri­tys­ten joh­ta­jat. Oikeas­taan ihan ket­kä vain.

Anne Eli­nan oma yri­tys, Sop­hia­Sign Oy, tuot­taa kon­sul­toin­ti-, kou­lu­tus- ja coac­haus­pal­ve­lu­ja. Anne Eli­na on lisäk­si tie­to­kir­jai­li­ja, ja yksi HSP Suo­men Eri­tyis­her­kät ry:n pit­kä­ai­kai­sis­ta jäse­nis­tä sekä yhdis­tyk­sen hallintopäällikkö.

Kehit­tä­mi­nen läh­tee intui­tion kuuntelemisesta

Kysyin Anne Eli­nal­ta, miten hän kehit­tää omaa yri­tys­tään, ja miten aut­taa asiak­kai­taan näi­den kehit­tä­mis­työs­sä. Anne Eli­na ker­too läh­te­vän­sä liik­keel­le perus­asiois­ta. Intui­tio­taan pitää kuun­nel­la, kos­ka se on tär­keä osa itseoh­jau­tu­vuut­ta ja koko­nais­val­tais­ta, stra­te­gi­ses­ti jär­ke­vää ajat­te­lua. Aidos­ti itseoh­jau­tu­va ihmi­nen tun­tee sekä itsen­sä että osaa kuun­nel­la muita.
Anne Eli­nal­le tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että kehit­tä­mis­työs­sä tai ongel­maa poh­ties­saan hän kuun­te­lee sisäis­tä itse­ään vaik­ka medi­toi­mal­la. Sen jäl­keen hän kes­kus­te­lee men­to­rei­den­sa sekä yhteis­työ­kump­pa­nei­den­sa, asiak­kai­den­sa ja puo­li­son­sa kans­sa. Kuun­nel­les­saan omaa intui­tio­taan Anne Eli­na käyt­tää mm. men­to­rin­sa Alan Sea­len kehit­tä­miä val­men­nus­työ­ka­lu­ja. Käy­tän­nön toteu­tuk­ses­sa taas tar­vi­taan usein monen alan ihmi­siä, esi­mer­kik­si sovellusarkkitehteja.

Anne Eli­na muis­tut­taa, että jokai­ses­sa meis­sä on sisä­syn­tyi­nen vais­to, joka ohjaa luo­viin rat­kai­sui­hin. Yhteis­työs­sä kui­ten­kin syn­tyy vie­lä­kin parem­paa intui­tio­ta ja itseoh­jau­tu­vuut­ta. Hän koros­taa, että ulkoa­päin voi kyl­lä innos­taa kehit­tä­mi­seen, mut­ta luo­mis­työn uniik­kius läh­tee meis­tä jokai­ses­ta nime­no­maan sisäl­tä päin.
Orga­ni­saa­tioi­den kehit­tä­mi­ses­sä onkin tär­ke­ää panos­taa yksi­lön hyvin­voin­tiin ja luo­vuu­teen: ihmi­nen ensin, vas­ta sen jäl­keen saa­daan luo­vuut­ta ja tulok­sia. Pakot­ta­mal­la saa­daan hel­pos­ti aikai­sek­si vain itse­ään tois­ta­via rat­kai­su­ja, jot­ka eivät joh­da mihin­kään uuteen.

Hin­noit­te­lu ja myyn­ti on vaikeaa

Kysyin, onko jokin idea men­nyt jos­kus mön­kään. Anne Eli­na lähes purs­kah­taa nau­ruun, ja sanoo, että var­maan mel­koi­nen osa ideois­ta on men­nyt mön­kään! Poh­dim­me sitä, että jos­kus aika ei vain ole oikea, tai sit­ten koh­de­ryh­mä on vää­rin valit­tu tai pal­ve­lua ei ole mark­ki­noi­tu oikeal­la taval­la. Anne Eli­na myön­tää, että myös hin­noit­te­lu ja myyn­ti on hänel­le haastavaa.

Myyn­ti on vai­ke­aa lähes kai­kil­le, mut­ta int­ro­ver­til­le eri­tyis­her­käl­le eri­tyi­sen haas­teel­lis­ta. Jos­kus myös resurs­sit tule­vat vas­taan. Kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta toteut­taa ideoi­taan heti sel­lai­se­na kuin haluai­si. Niin­pä kun resurs­sit rajoit­ta­vat, onkin parem­pi ottaa ensin pie­niä aske­lei­ta, ja pilo­toi­da idea pienimuotoisesti.

Anne Eli­na tote­aa vie­lä coac­haa­vas­ti, että vas­toin­käy­mi­sis­tä saa­daan oppe­ja, jot­ka voi­daan kään­tää resurs­seik­si tule­vai­suu­teen. Näi­tä ideoi­ta voi varas­toi­da odot­ta­maan sopi­vaa het­keä. Kui­van hapok­kaal­la huu­mo­ril­la (Anne Eli­nan puo­li­son luon­neh­din­ta) hän tote­aa, että myös resi­liens­si kas­vaa, kun tulee tur­piin tar­peek­si kauan.

Intui­tio­työ­pa­jat edis­tä­vät ongel­man ratkaisua

Anne Eli­na ker­too hil­jan ilmes­ty­nees­sä kir­jas­saan Itseoh­jau­tu­vuus ja intui­tio, suun­nis­tus työyh­tei­sön super­voi­miin, mm. intui­tio­työ­pa­jo­jen käy­tös­tä. Hän on sovel­ta­nut ide­aa Otto Schar­me­rin Coac­hing Cicle -menetelmästä.

Täs­sä yhtei­söl­li­ses­sä työ­pa­jas­sa ollaan yhdes­sä läs­nä ja kuun­nel­laan asia­no­mis­ta­jan tilan­net­ta, tai ongel­maa, johon hen­ki­lö halu­aa rat­kai­sua. Muut voi­vat esit­tää tar­ken­ta­via kysy­myk­siä, ja tark­kail­la asian­omai­sen tun­tei­ta, elei­tä ja sanal­li­sia vih­jei­tä sekä kuun­nel­la omaa olo­ti­laan­sa. Tämän jäl­keen ollaan muu­ta­ma minuut­ti ihan hil­jaa ja kuun­nel­laan sen tuot­ta­maa mah­dol­lis­ta poten­ti­aa­lia. Ideat, visio ja var­muus voi­vat tul­la mie­leen väläh­dyk­si­nä, jot­ka on syy­tä kir­ja­ta heti ylös. Tämän jäl­keen oival­luk­set käy­dään läpi ja asia­no­mis­ta­ja tekee yhteen­ve­don esiin tul­leis­ta aja­tuk­sis­ta ja poh­tii ensim­mäis­tä askel­ta ede­tä asias­sa. Työ­pa­jas­sa voi luon­nol­li­ses­ti käyt­tää fasi­li­taat­to­ria apuna.

Anne Eli­nan kir­jas­sa on mui­ta­kin käy­tän­nön­lä­hei­siä ideoi­ta intui­tion hyö­dyn­tä­mi­seen esi­mer­kik­si stra­te­gioi­den työs­tä­mi­ses­sä. Olen­nais­ta on joka tapauk­ses­sa luot­taa sekä intui­tion voi­maan että käy­tän­nön jär­keen. Tär­ke­ää on myös pyr­kiä kehit­tä­mi­seen ja olla valp­paa­na ja liik­keel­lä. Yhte­nä mot­to­na Anne Eli­nal­la onkin Albert Eins­tei­nin vii­saus: Life is like riding a bicycle. To keep your balance, you must keep moving.