mennessä Leena Lemola | 16.1.2023 | Yleinen

Susanna Kivilahti valitsee verhokangasta, asiakkaan koira innokkaasti mukana tehtävässä
Ihailin muutama vuosi sitten ystävieni harmonisesti sisustettuja koteja. He kertoivat, että heillä oli ollut apunaan sisustussuunnittelija Susanna Kivilahti Sisustustoimisto Room’asta. Kun sitten syksyllä ostin uuden kodin Turun Ilpoisista, soitin Susannalle ja kysyin, josko hän voisi neuvoa minuakin maaleissa, tapeteissa ja huonekalujen sijoittamisissa.
Lähtökohtana asiakkaan kodin ”omannäköisyys”
Tykästyin siihen, että Susannalla on jalat maassa, eikä hän pane kaikkea heti uusiksi, vaan nimenomaan pyrkii hyödyntämään vanhat kalusteet mahdollisimman hyvin. Asiakkaan kanssa sovitaan heti myös käytössä oleva budjetti.
Susanna sanoo suoraan, mitä uuteen kotiin olisi välttämätöntä hankkia, ja mitä ehkä voisi olla vain kiva uusia. Koin että kodistani tuli ihan minun näköiseni samalla tavalla kuin ystävieni kodeista oli tullut heidän näköisiään. Asiakkaan kodin ”omannäköisyys” onkin Susannalle tärkeää. Varsinainen suunnittelu lähtee liikkeelle aina tilan hahmottamisesta, siitä miten kalusteet kannattaa sijoittaa huoneisiin. Värit, tekstiilit, tapetit tulevat sen jälkeen, kun asiakkaan kanssa on juteltu siitä, mistä hän tykkää ja mistä ei. Susannan mukaan asiakkaan nykyisen kodin sisustus yleensä kertoo paljon asujansa mieltymyksistä.
Ratkaisut löytyvät metsälenkeiltä
Susanna perusti yrityksensä vuonna 2007, ja toteaa että teini-ikään päässyt yritys on kokenut jo monen monta muuttoa ja palveluvalikoiman eri laajuutta. Kysyin, mistä kaikesta hän ammentaa ideansa yritykseensä. Susanna kertoo pallottelevansa yrityksen toiminnan kehittämistä koskevia suunnitelmiaan parin hyvän sisustussuunnittelijaystävänsä kanssa. Tällä hetkellä hän keskittyy itse sisustussuunnitteluun ja hänen työntekijänsä kotien ja julkisten tilojen mittatilausompeluihin.
Susannaa motivoivat vaihteleva työ, ihmisten kanssa tekeminen ja työn merkityksellisyys. Tärkeitä arvoja ovat ekologisuus: kierrätys, luonnonmateriaalit ja vanhojen kalusteiden ja esineiden arvostus. Susanna seuraa trendejä myös käymällä sisustus- ja asuntomessuilla sekä tutustumalla eri mallistoihin. Joskus haastavat kohteet, yrityksen kehittäminen ja niihin liittyvät ideat voivat muhia jonkin aikaa. Parhaat ratkaisut löytyvät metsälenkeiltä koiran kanssa. Lenkin jälkeen Susanna voi todeta asiakkaalleen, että ”Tämmöttös mää ny ehdotan!” ja lähes poikkeuksetta asiakas hyväksyy ehdotuksen sellaisenaan.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi näkyy joka asiassa
Myös ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja jaksaminen ovat olennaista elämässä. Sisustustyössä se näkyy siinä, että asiakkaiden on koettava kotinsa viihtyisäksi: sellaiseksi, jossa on hyvä olla, tehdä ja levätä. Hyvinvointiin liittyvä kiinnostus on ohjannut Susannaa myös oman osaamisen kehittämisessä. Hän opiskelee yritystyön ohella paraikaa kolmea eri alaa: kalevalaista jäsenhierontaa, hyvinvointineuvontaa ja luontojoogaohjausta. Sisustustoimiston kylkeen onkin tullut Hoitola Idylli, jossa Susanna tekee kalevalaista jäsenhierontaa. Kun ihmettelin, mistä Susanna löytää aikaa kaikkeen, hän vain naurahtaa, ettei osaa olla joutenkaan.
Kysyin lopuksi, millaiset trendit hänellä tällä hetkellä näkyvät asiakastöissä. Susanna huokaisee ja mainitsee, että erityisesti ikäihmisten kohdalla haasteena on usein iso tavaramäärä, jota on välttämätöntä karsia muutettaessa pienempiin neliöihin. Surullista on, että monen eläkeläisen vanhan kodin tyylihuonekaluja on valitettavan vaikeaa myydä tai edes lahjoittaa eteenpäin. Kysyntää niille ei vain ole. Nuorempi polvi kun on kiinnostunut enemmän 50–70-luvun retrokalusteista. Suunnittelussa on välillä tehtävä kompromisseja, ja erityisesti silloin, kun pariskunnan sisustusmaut poikkeavat kovasti toisistaan. Susanna naurahtaakin, että välillä on toimittava suunnittelijan roolin lisäksi myös psykologina ja terapeuttina. Ihmisläheiseltä Susannalta tosin sekin luonnistuu hyvin!
mennessä Leena Lemola | 18.11.2022 | Yleinen
Global Student Entrepreneur Awards eli GSEA on korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille suunnattu opiskelijayrittäjyyskilpailu. Kilpailuun voi osallistua opiskelijayrittäjä tai -tiimi, jolla on ollut liiketoimintaa opiskelujen ohella vähintään puoli vuotta ja liikevaihtoa vähintään 500 euroa. Opiskelijoiden on oltava 18–30-vuotiaita.
Yrittäjyyskilpailussa sparrataan erityisesti opiskelijoiden esiintymistä, esimerkiksi puhetta ja tapaa, jolla yritys esitellään. Näin on siksi, että kansainvälisellä tasolla katsotaan nimenomaan yrittäjäpersoonaa. Yrittäjäpersoonan pitää vakuuttaa.

Kuva 1. Turun vuoden 2021 osakilpailussa pitchauksia kuunneltiin kiinnostuneina.
Verkostoja, jännitystä, palkintoja, kansainvälistymistä!
Tätä kaikkea on Global Student Entrepreneur Awards eli yritystoimintaa harjoittaville korkeakouluopiskelijoille suunnattu kansainvälinen kilpailu. Osallistujamaita on mukana kaikilta mantereilta, yhteensä yli 50.
GSEA:ssa osallistujat pääsevät pitsaamaan liikeideaansa muita opiskelijayrittäjiä vastaan kansallisissa, maanosa- ja globaalikilpailuissa. Arvovaltainen ja monipuolista osaamista edustava tuomaristo arvioi liikeidean lisäksi kilpailijoiden kykyä sanoittaa ja esittää liiketoimintaansa uskottavasti ja karismaattisesti.
Suomen pitsausfinaali tammikuussa 2023
Turun ammattikorkeakoulu toimii Suomen osakilpailun organisaattorina jo seitsemättä kertaa. Finaalikilpailu järjestetäänkin 25.1.2023 hybridinä Turun ammattikorkeakoulun kampukselta käsin. Ohjelmassa on pitsausten lisäksi mukana kiinnostavia puhujia sekä tunnelmapaloja opiskelijoiden omilta kampuksilta. Lähi- ja verkkotapahtuma yhdistää ihmisiä eri puolilta Suomea.
Finaalikilpailu järjestetään 25.1.2023 hybridinä Turun ammattikorkeakoulun kampukselta käsin
Kilpailua tuomaroinut Turun Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Rantanen kertoo, että osallistuminen kilpailuun antaa upeiden elämysten lisäksi paljon muutakin.
– Finaaliin pääsevät saavat nimittäin asiantuntijoiden palautetta liikeideastaan ja esiintymisestään sekä uusia verkostoja. Lisäksi kilpailijat saavat ennen loppukilpailua englanninkielistä pitsausvalmennusta.

Kuva 2. Vuoden 2021 GSEA-kisaajia Turussa.
Suomen finaalin voittaja pääsee maanosafinaaliin, joka järjestetään myöhemmin keväällä Brysselissä. Euroopan voittajat saavat osallistua edelleen globaalin kilpailun finaaliin Cape Townissa kesällä 2023. Kansallisen osakilpailun voittajan matkakulut Eurooppaan ja mahdollisesti edelleen globaalipitsaukseen maksetaan. Kaikissa kilpailuissa on lisäksi jaossa tuntuvia rahapalkintoja.
Buustia bisnekseen
GSEA Suomen ensimmäisen kilpailun voitti aikoinaan Lina Toivonen kehittämällään Smooth it! -konseptilla. Välipaloja ja smootheja myyvä yritys toimii nykyään Turussa, Tampereella ja Helsingissä.
Viime vuoden voittaja taas oli latvialainen Māra Lieplapa teetuotteita myyvällä Plükt -yrityksellään. Mãra opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa liiketalouden puolella.
Kilpailijoille kisaosallistuminen on antanut uskoa tekemiseen ja mahdollisuuden jalostaa omaa liikeideaa entistä paremmaksi
Kilpailijoille osallistuminen on antanut uskoa tekemiseen ja mahdollisuuden jalostaa omaa liikeideaansa entistä paremmaksi ja saada kumppaneita ja verkostoja liikeidean eteenpäin viemiseksi.
Hakukriteerit ja lisätiedot
Haku vuoden 2023 kilpailuun on jo avattu GSEA-sivuilla. Hakukriteerit täyttyvät, jos opiskelija on 18–30-vuotias korkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, ja jos hänellä on ollut liiketoimintaa vähintään puoli vuotta. Liikevaihtoa olisi tänä aikana tullut saada vähintään 500 dollaria. Pitsaajan taustalla voi olla isompikin tiimi yrittäjiä, mutta vain yksi pääsee pitsaamaan kilpailussa.
Lisätietoa:
GSEA-sivusto
Tule mukaan kisaamaan!
Turun ammattikorkeakoulun Yrittäjyyden ja bisnesmentoroinnin lehtori: Leena Lemola. leena.lemola@turkuamk.fi
mennessä Leena Lemola | 12.6.2022 | Yleinen
Toimittajasta kauppiaaksi
Pistäydyin eilen kotiseuturetkelläni Pyheen kyläkaupassa limsalla ja karjalanpiirakalla. Pääsin samalla päivittämään kuulumiset kauppiaan, vanhan opiskelukaverini, Kujasen Jaanan kanssa. Jaanan kanssa tuli paranneltua 80-luvun lopulla maailmaa monena iltana. Välillä keskustelut olivat hyvinkin tulisia, sillä Jaanan aatemaailma erosi kovasti omastani. Opiskelin tuolloin valtiotieteitä ja Jaana uskontotiedettä Turun yliopistossa. En ollut kuitenkaan yllättynyt, että Jaana päätyi toimittajaksi. Niin kiinnostunut hän oli yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista kirjoittamisen(kin) avulla.
Sen sijaan olin yllättynyt, kun hän otti hoitaakseen 11 vuotta sitten muutamaa vuotta aiemmin lakkautetun Pyheen kaupan Mietoisissa. Toimin jo tuolloin yrityskouluttajana ja -konsulttina, ja ravistelin hieman päätäni kuullessani, ettei hän aikoisi myydä olutta kaupassaan. Olihan tuo juomapuoli yleensä se tärkein sisäänheittotuote maaseudun muuten hiljenevissä kyläkaupoissa.
Kyläkauppojen tulevaisuus on kaikkien vastuulla
Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan viime vuonna pieniä alle 400 neliön myymälöitä oli Suomessa runsas tuhat kappaletta ja niistä perinteisiä kyläkauppoja enää vajaa 200. Jaanan aloittaessa kauppiaana, myymälöitä oli haja-asutusalueilla vielä kaksinkertainen määrä. Hiljenevä trendi näyttää jatkuvan, mikä on todella sääli. Monelle haja-asutusalueen asukkaalle kauppa on ainoa mahdollisuus hakea helposti päivittäistavaroita, kohdata ihmisiä ja saada päiväänsä piristystä. Mökkiläisille pienet kaupat ovat ostospaikan lisäksi myös osa kokonaisvaltaista lomaelämystä, jossa kauppias tulee tutuksi eri tavalla kuin kasvukeskusten suurissa marketeissa.
Esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa kyläläiset ovat hyvin ylpeitä omista maaseudun pikkukaupoistaan ja käyttävät ahkerasti niiden palveluja. Jos eivät käyttäisi, kaupat kuolisivat pois. Samalla myös turistit menettäisivät jotain ainutlaatuista. Meidän kaikkien vastuulla onkin käyttää näitä pieniä kauppoja ja varmistaa niiden jatkuvuus ja kannattavuus myös tulevaisuudessa.
Vahva näkemys kantaa
Jaanan periaatteena on ollut, että hänen kaupassaan myydään vain kotimaisia tuotteita ja siinäkin painotuksena on koko ajan ollut paikallisuus. Olutta ei ole edelleenkään valikoimissa. Jaanan vahva arvomaailma näkyy siis yhä, joskin ymmärrys yrittäjyyden haasteita kohtaan on kovasti kasvanut vuosikymmenten aikana (sorry Jaana, että paljastan tämän).
Pyheen kyläkaupassa liiketoiminnan toisena kulmakivenä on vireä kahvila, joka toimii kohtaamispaikkana paikallisille ja mökkiläisille. Eilen lauantaina kahvilassa ja myymälässä näkyi poikkeavan erityisen paljon mökkiläisiä. Sijaitseehan kauppa vilkkaalla risteysalueella, jossa erityisesti Kustavintie vetää kaupunkilaisia saaristoon.
Kauppiaan persoona on iso osa kaupan menestystä
Eilen mietin, että Jaana jos kuka sopii kauppiaaksi: hän on niin iloinen, nauravainen, vahvan asiakaspalveluhenkinen ja itsensä täysillä työhönsä likoon paneva ihminen. Lomia hän ei vuosikymmenen aikana ole kovin paljon ehtinyt viettää. Tänä vuonna kiirettä on riittänyt kovasti jo useamman kuukauden ajan, ja kesäturismi on vasta kiihtymässä. Jaanalla onkin myymälässä ja kahvilassa tällä hetkellä apunaan neljä henkilöä.
Myönnän nyt, että olin väärässä siinä, etteikö kauppa pärjäisi ilman oluen myyntiä. Jaana on onnistunut rakentamaan vahvan näkemyksensä avulla vireän liiketoiminnan ja monelle kyläläiselle ja ohikulkijalle tärkeän pysähdys- ja ostospaikan. Jospa Jaanalla vain joskus olisi vielä niitä vapaitakin, jotta voitaisiin taas mennä iltaa istumaan ja parantamaan maailmaa!
Ks. Pyheenkauppa.fi
mennessä Leena Lemola | 5.4.2022 | Yleinen
Koulutan useissa tutkintojohteisissa ammattitutkinnoissa ja ohjaan vuosittain noin sataa yrittäjyyden ja johtamisen opiskelijaa heidän näyttöaineistonsa valmistelussa. Henkilökohtaisia verkko- tai lähitapaamisia on yhdestä kolmeen vuoden aikana. Opin jokaisesta tapaamisesta jotain uutta.
Näissä kohtaamisissa keskustelemme mm. yrityksen, yrittäjän tai yrittäjäksi haluavan nykytilanteesta ja suuntaamme katsetta myös tulevaisuuteen. Pohdimme, miten voisi varautua tulevaan hyvässä ja pahassa, ja miten kääntää uhat mahdollisuuksiksi. Parhaimmillaan ymmärtämys asiakkaiden tarpeista ja toimintatavoista voi innostaa uusiin liikeideoihin ja innovatiivisten palvelujen ja tuotteiden suunnitteluun. Muistuttelen myös monialaisen verkoston merkityksestä. Yrittäjän tai johdon ei pidä jäädä työskentelemään vain omaan kuplaansa. Kun opiskelijalle syttyy innostus ja palo uuteen, kouluttajana koen suurta onnistumisen iloa.
Kouluttamisen lisäksi teen yrityskonsultointia. Eilen sparrasin kokenutta yrittäjää ja kuuntelin hänen kuvaustaan toimintatavoistaan ja yrityksensä nykytilasta. Alkuun tuli pitkä selitys siitä, miksi hän ei ollut somessa. Puskaradio oli kuulemma toiminut hyvin koronaepidemiaan asti. Digiloikka ja somen markkinointimerkitys ovatkin yllättäneet monet yrittäjät nopeudellaan ja rajuudellaan. Asiakkaisiin päin näyttää siltä, ettei yritystä enää ole, jos sitä ei löydy netistä. Puskaradiokaan ei oikein toimi entiseen malliin. Onko se ehkä mennyt pandemian myötä rikki? Ei varmaankaan, mutta se on siirtynyt nettiin, jossa asiakkaat vaihtavat kokemuksiaan eri tuotteista ja palveluntuottajista.
Lohdutan yrittäjiä ja opiskelijoita, että digi- ja somemaailman alkuun pääsee aika pienelläkin vaivalla. Joka somekanavaan ei tarvitse mennä mukaan, eikä kotisivujen kaikilla aloilla tarvitse olla vuorovaikutteiset. Olennaista on miettiä, mistä kanavasta omat asiakkaat löytäisivät yrityksen. Apua tekniseen puoleen ja sisällöntuottamiseen voi ostaa alan osaajilta tai vaikka tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Ennen tätä on kuitenkin pysähdyttävä miettimään, mitä, miten, kenelle ja koska. Tässä pohdinnassa taas olisi hyvä olla mukana ulkopuolinen sparrauskaveri, joka tukee ja valaa uskoa tekemiseen.
Haluatko saada minusta sparrausapua? Ks. https://www.kokolele.fi/sparraus-ja-konsultointi/
mennessä Leena Lemola | 10.1.2022 | Yleinen
Joko sitä uskaltaisi luottaa, että toiminta kantaa?
Yritystoiminnan aloittamiseen liittyy valtava määrä käytännön haasteita, mutta ennen kaikkea kovaa psyykkistä painetta. Kolme vuotta sitten herätin tutuissani hämmennystä vaihtaessani hyvän, vakituisen työni epävarmaksi yrittäjyydeksi. Monet sanoivat ääneen, että oletpa rohkea! Varmaan pitivät minua kuitenkin ihan kahjona.
Yrityksen käynnistämistä seuraavia kolmea ensimmäistä vuotta kutsutaan kuolemanlaaksoksi. Tänä ajanjaksona nimittäin lähes puolet käynnistetyistä yrityksistä lopettaa toimintansa. Syyt voivat olla moninaiset, mutta aika usein ne liittyvät toiminnan taloudelliseen kannattamattomuuteen. Jos tästä vaiheesta selviää, jatko näyttää jo huomattavasti lupaavammalta. Ei tosin ilman kovaa työtä ja riskiä sekään.
Oma konsultointi- ja koulutusalan yritykseni KOKOLE täyttää nyt vuoden alussa kolme vuotta, ja toivonkin, että kuoleman laakso olisi lopullisesti ylitetty. Todennäköisesti jatkan toimintaani laaksojen ja kukkuloiden sijasta tasaisella maantiellä ilman ohituskaistaa. Onnellisena voin todeta, että tutut asiakkaat ovat tehneet tilauksiaan koulutus- ja ohjaustuotteista tällekin vuodelle. Tarjouksia on sisällä, ja uusiakin palveluja on jo tilattu. Peruselanto on siis taas vuodeksi eteenpäin varmistettu, mutta suurten rahojen kuvat eivät vieläkään kiilu silmissäni.
Tunnustan itkeneeni ääneen laatiessani runsas kolme vuotta sitten liiketoimintasuunnitelmaani laskelmineen. Huolimatta vuosien monipuolisesta työkokemuksestani yrityskouluttajana, toimitusjohtajana, projektipäällikkönä, myyjänä, sivutoimisena alkutuotannon yrittäjänä, korkeasti koulutettuna ammattilaisena, yrittäjäperheen lapsena ja ties minä muunakin, koin itseni yhtäkkiä taas ihan noviisiksi. Pelotti ihan hemmetisti! Laskelmat oli vaikea laatia, en oikein osannut hinnoitella osaamistani, ja olin täysin epävarma siitä, kuinka paljon minulla tulisi olemaan asiakkaita.
Vanha kollegani lohdutti minua puhelimitse ja vakuutti, että tulen kyllä onnistumaan, vaikka vaikealta tuntuisikin. Olen nyt yrittäjänä lohduttanut satoja asiakkaitani samasta asiasta. Vakuutan, että onnistut kyllä, kun teet hyvät suunnitelmat ja pyrit toteuttamaan niitä. Muistutan myös, että liiketoimintasuunnitelma ja budjetti ovat parhaimmillaankin vain hyviä arvauksia. Ne kuitenkin helpottavat tavoitteiden asettelua edes jonkin verran ja selkeyttävät omia ajatuksia.
Jälkeenpäin voin todeta, että myyntibudjettini toteutui heti ensimmäisenä vuotena aika hyvin. Tosin myymäni palvelut olivat hieman toiset kuin luulin ja asiakassegmenttipainotuskin muuttui. Kolmen ensimmäisen, tosi vaikean kuukauden jälkeen yhtäkkiä töitä alkoi tulla. Pian jo liikaakin. Yrittäjän on hyvin vaikeaa sanoa ei-sanaa työtarjouksille. Tärkeä oppini onkin ollut, että yrittäjä tarvitsee myös vapaata! Nyt pidin huikeasti jo viikon joululoman ja aion pitää myös kunnon kesäloman.
Mitä sitten olen oppinut näiden kolmen vuoden aikana?
1. Myynti ja markkinointi kannattaa käynnistää huomattavasti ennen yrityksen perustamista. Äläkä unohda myymistä silloinkaan, kun töitä on jo valmiiksi paljon. Unohda myös rönsyily – keep it simple!
2. Mihinkään suullisesti sovittuun asiaan ei kannata luottaa, vasta kun on kirjallinen sopimus tai ainakin vakiintunut asiakassuhde olemassa, voit hengähtää helpotuksesta ja lisätä tilaukset kalenteriisi.
3. Mieti, kenen kanssa haluat tehdä yhteistyötä. Jos et luota toiseen, tai koet hänet kiviriipaksi alusta alkaen tai jos arvomaailmanne ovat erilaiset, unohda yhteistyö! Luota intuitioosi, hyviä, juuri sinulle sopivia kumppaneita kyllä löytyy.
4. Yrittäjällä on usein stressiä myynnin määrästä ja talouden kestävyydestä. Lisäksi tulee painetta ajanhallinnasta ja osaamisen riittävyydestä. Suosittelenkin lämpimästi työnohjaajan, coachin, mentorin tai ylipäänsä jonkun sparrauskumppanin hankkimista. On hyvä tuulettaa pelot pois, ja löytää sopivat keinot rauhoittaa mieltä. Esimerkiksi Yrityskummit ry:llä on kokeneita, maksuttomia mentoreita.
5. Pidä huolta verkostoistasi. Suomi on pieni maa, ja oman yrityksen toiminta-alue monella vielä pienempi. Sana kulkee nopeasti, niin huono kuin onneksi myös hyväkin sana. Ole kiitollinen kaikista neuvoista ja tuesta ja anna hyvän kiertää.
6. Huolehdi osaamisesi kehittämisestä. Tarjolla on valtavasti maksullisia ja maksuttomia koulutuksia, kursseja ja ajantasaistilaisuuksia. Opin lisäksi voit kasvattaa verkostojasi ja saada uusia ideoita.
7. Yritysmaailma elää netissä. Katso, että siellä oleva materiaalisi on ammattimaista. Käytä ammattilaisen apua esimerkiksi kuvien otossa tai kotisivujen laadinnassa. Uskottavuutta ei kannata menettää heti kättelyssä amatöörimäisten käyntikorttien ja kotisivujen vuoksi. Joskus itse tekemällä säästää väärässä paikassa.
8. Vaihda heikosti toimivaa tilitoimistoa mieluummin liian nopeasti kuin hitaasti (kyllä, tästäkin on kokemusta). Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjälle tärkeä kumppani!
9. Ole ahkera, ystävällinen ja huolellinen. Ne ominaispiirteet kantavat hedelmää. Pyydä referenssit onnistuneista keisseistä.
10. Ei ole häpeä pyytää apua, todeta ettei yrittäminen olekaan oma juttu, tai tehdä yrittämisen ohella vaikka osa-aikaisia palkkatöitä. Kannattaa olla ylpeä siitä, että ylipäänsä uskaltaa kokeilla ja yrittää!
Summa summarum
Itse olen onnellinen yrittäjä, enkä kadu päätöstäni lähteä palkkatöistä. Yrittäjän vapaus on valitettavasti varsin suhteellinen käsite, mutta kyllä joskus on kiva siirtää vekkari soimaan vähän myöhemmäksi, tehdä töitä yöpaidassa ja vastata itse kaikesta päätöksenteosta. Saa vaikka kenenkään valittamatta tehdä töitä jatkuvasti korkealaatuisesti, vaikkei se aina ihan kustannustehokasta olekaan 😉