Seniorit osallistuvina oppijoina

Seniorit osallistuvina oppijoina

Senio­rit ideoi­mas­sa älyk­kään asu­mi­sen pal­ve­lu­ja

Fasi­li­toin kesäl­lä kol­mea senio­ri­ta­lou­den työ­pa­jaa pal­ve­lu­muo­toi­lun mene­tel­miä käyt­täen. Senio­rien äly­käs­tä asu­mis­ta kos­ke­vat työ­pa­jat jär­jes­tet­tiin Rii­hi­mäel­lä ja Hämeen­lin­nas­sa. Pai­kal­la oli senio­re­ja, yrit­tä­jiä, vir­ka­mie­hiä, jär­jes­tö- ja yhdis­ty­se­dus­ta­jia sekä tut­ki­joi­ta.

Mene­tel­mi­nä ryh­mä­työ ja pal­ve­lu­muo­toi­lu

Tie­sin, että pal­ve­lu­muo­toi­lu mene­tel­mi­neen oli monel­le osal­lis­tu­jal­le ennes­tään vie­ras. Tajusin myö­hem­min, että myös ryh­mä­työs­ken­te­ly kehit­tä­mis­työs­sä oli monel­le senio­ril­le uut­ta. Tilai­suu­des­sa ei ollut­kaan vain asian­tun­ti­joi­ta puhu­mas­sa, vaan jokai­nen oli myös oman idean­sa asian­tun­ti­ja. Perin­tei­nen opet­ta­ja-oppi­las -peri­aa­te hei­tet­tiin siis nurk­kaan. Monel­la nyky­se­nio­ril­la on omis­ta kou­lua­jois­taan aikaa kym­me­niä vuo­sia. Sen jäl­keen peda­go­gii­kas­sa ja työ­elä­mäs­sä on tapah­tu­nut val­ta­via muu­tok­sia. Tämä tuli­si­kin huo­mioi­da, kun läh­de­tään teke­mään yhteis­työ­tä iäk­käi­den kans­sa.

On roh­kais­ta­va senio­ria avaa­maan suun­sa ja teke­mään ryh­mä­töi­tä. Jokai­sel­la on val­ta­va mää­rä koke­mus­pe­räis­tä tie­toa, johon pal­ve­lu­muo­toi­lun käy­tän­nön­lä­hei­nen työ­ka­lu­pak­ki antaa poik­keuk­sel­li­sen hyvät osaa­mi­sen kana­voin­ti­mah­dol­li­suu­det. Kun omaa osaa­mis­taan pää­see käyt­tä­mään ja tulee kuul­luk­si, niin myös innos­tus ja moti­vaa­tio kas­va­vat. Ryh­mä­töis­sä myös sosi­aa­li­nen näkö­kul­ma tulee hyvin huo­mioi­duk­si.

Uut­ta mie­tin­tä­mys­syyn!”

Kol­man­teen työ­pa­jaan tuli mukaan run­saas­ti uusia osal­lis­tu­jia ja sain erääl­tä osal­lis­tu­jal­ta pari päi­vää myö­hem­min kii­tos­vies­tin. Hän kir­joit­ti muun muas­sa: ”Emme etu­kä­teen tien­neet odot­taa sitä, min­kä koim­me ja mitä saim­me! Tuli sil­män verk­ko­kal­vol­le uut­ta näh­tä­vää sekä mie­tin­tä­mys­syyn monia asioi­ta - kysy­myk­siä­kin? Se myös oli uut­ta, että Rii­hi­mäel­lä on jo ollut toi­min­taa ja sen huo­ma­si siel­tä tul­leis­ta osa­not­ta­jis­ta, jot­ka oli­vat jo kuin koto­naan näis­sä kysy­myk­sis­sä!”

Fasi­li­taat­to­ri­na tun­tui­kin hie­nol­ta, että jo parin työ­pa­jan jäl­keen ikäih­mi­set oli­vat pääs­seet sisäl­le niin älyk­kään asu­mi­sen aihe­maa­il­maan, kuin myös uusiin työ­me­ne­tel­miin!

Huo­mioi­ta ryh­mä­töi­den vetä­jäl­le

• ohjeet on hyvä antaa kir­jal­li­ses­ti ja suul­li­ses­ti, ja muis­tut­taa niis­tä vie­lä mat­kan var­rel­la (ker­ro myös, mis­sä ves­sat sijait­se­vat)
• aika­tau­lus­ta on pidet­tä­vä huol­ta ja työs­ken­te­lyn tavoit­tees­ta muis­tu­tet­ta­va muu­ta­maan ker­taan (muu­ten voi kes­kus­te­lu rön­syil­lä)
• työs­ken­te­ly­ti­lan tuli­si olla rau­hal­lis­ten ja ääni­mai­se­mal­taan miel­lyt­tä­vän: huo­no­kuu­lois­ten­kin on saa­ta­va sel­vää puhees­ta ja ohjeis­ta
• osal­lis­tu­jia on tär­ke­ää roh­kais­ta tasa­ver­tai­seen ryh­mä­työ­hön: jokai­sen mie­li­pi­de on yhtä arvo­kas
• pien­ryh­mis­sä on huo­mioi­ta­va eri ikä­ryh­mien edus­tus
• tau­ko­ja on pidet­tä­vä riit­tä­vän usein (lue: usein!)
• kan­nat­taa vara­ta pöy­tiin vet­tä ja kah­via sekä pien­tä pur­ta­vaa

”PARHAITEN OPPII, KUN KAIKKI MENEE PIELEEN”, SANOO MUSIIKKITUOTTAJA HIILI HIILESMAA

PARHAITEN OPPII, KUN KAIKKI MENEE PIELEEN”, SANOO MUSIIKKITUOTTAJA HIILI HIILESMAA

Tör­mä­sin kesäl­lä sat­tu­moi­sin Hämeen­lin­nas­sa Hii­li Hii­les­maa­han (hiilihiilesmaa.com), tun­net­tuun musiik­ki­tuot­ta­jaan. Ker­roin hänel­le, että minul­la on yrit­tä­jän ammat­ti­tut­kin­to -ohjauk­sis­sa­ni parai­kaa pari­kin alas­ta kiin­nos­tu­nut­ta opis­ke­li­jaa. He haa­vei­le­vat oman digi­taa­li­sen musiik­kis­tu­dion perus­ta­mi­ses­ta. Hii­li itse on teh­nyt mer­kit­tä­vän, yli 20 vuo­den uran muusik­ko­na ja tuot­ta­ja­na. Hän on työs­ken­nel­lyt pit­kään sel­lais­ten yhty­ei­den kans­sa kuin HIM, Amorp­his ja Apoca­lyp­tica. Hänen stu­dion­sa sijait­see Hämeen­lin­nas­sa, ja lisäk­si hän kai­ken muun työn­sä ohes­sa kou­lut­taa Tam­pe­reel­la Tam­kis­sa musii­kin tuo­tan­toa. Hän on siis hyvä asian­tun­ti­ja ker­to­maan, miten musii­kin tuo­tan­nos­sa voi yrit­tä­jä­nä pär­jä­tä, ja miten hän itse on kehit­tä­nyt omaa osaa­mis­taan ja toi­mia­laa.

Suo­ra­tois­to­pal­ve­lu on pis­tä­nyt musiik­kia­lan uusik­si

Musiik­kia­la on ollut hur­jas­sa mur­rok­ses­sa vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Musii­kin suo­ra­tois­to­pal­ve­lut, kuten Spo­ti­fy, ovat muut­ta­neet kai­ken: musii­kin teon, tuo­tan­non, jake­lu­ka­na­vat, kulut­ta­ja­tot­tu­muk­set ja ansain­ta­lo­gii­kan. Raha ei tule enää levy­myyn­nis­tä, ja kulut­ta­jat ovat liik­keis­sään nopei­ta. Artis­tin ei kan­na­ta enää hioa kuu­kausi­kau­pal­la koko levyl­lis­tä musiik­kia, vaan yksi hyvä hit­ti voi riit­tää tie­nes­tik­si. Tosin hit­te­jä pitää tuot­taa riit­tä­vän tihe­ään tah­tiin, ettei­vät kuu­li­jat katoai­si. Moni iso yhtye ja tun­net­tu artis­ti kerää tulon­sa laa­joil­la esiin­ty­mis­kier­tueil­la.
Suo­ra­tois­to­pal­ve­lu­jen suu­rin käyt­tä­jä­ryh­mä on alle 35-vuo­ti­aat, mut­ta ikä­hai­ta­ri kas­vaa koko ajan. Tajusin sen vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, kun kuusi­kymp­pi­nen sisa­re­ni löy­si Spo­ti­fyn ihmeel­li­sen maa­il­man tämän kesän aika­na.

Digi­ta­li­saa­tion myö­tä ajan ja pai­kan mer­ki­tys on hävin­nyt

Kysyin Hii­lil­tä, mikä hänen uran­sa aika­na on muut­tu­nut ja vas­tauk­sek­si sain: Kaik­ki on muut­tu­nut! Ana­lo­gi­sen äänen­tal­len­nuk­sen aikaan vuo­krat­tiin kal­lis stu­dio useak­si vii­kok­si ker­ral­laan, ja poruk­ka tuli kamo­jen kans­sa pai­kal­le bus­sil­la. Sit­ten pys­ty­tet­tiin lait­teet ja soi­tet­tiin ja nau­hoi­tet­tiin levyl­li­nen musiik­kia n. 6-8 vii­kos­sa. Töi­tä teh­tiin usein lop­pu­kii­rees­sä yötä päi­vää ja kaik­ki oli puh­ki ses­sion jäl­keen.

Digi­tal­len­nus on moni­puo­lis­ta­nut ja edul­lis­ta­nut pro­ses­sia. Alal­le onkin tul­lut pal­jon uusia teki­jöi­tä. Ääni­tyk­ses­sä ajan ja pai­kan mer­ki­tys on hävin­nyt ja moni tekee työ­tä koto­naan. Albu­mit teh­dään osis­sa, jois­sa rum­mut, kita­rat, kos­ke­tin­soit­ti­met ja lau­lu voi­daan kaik­ki nau­hoit­taa eri koh­teis­sa Suo­mes­sa tai ulko­mail­la. Täs­sä sääs­te­tään stu­dio­vuo­kris­sa, kul­ke­mi­ses­sa ja ajan­käy­tös­sä. Musiik­ki­tuot­ta­jal­le täl­lai­nen teke­mi­sen tapa tosin on logis­ti­ses­ti haas­teel­lis­ta.

Musiik­ki­tuot­ta­ja on pro­jek­ti­pääl­lik­kö, ero­tuo­ma­ri, maku­tuo­ma­ri ja tar­vit­taes­sa myös psy­ko­lo­gi

Siir­ty­mi­nen ana­lo­gi­ses­ta äänen­tal­len­nuk­ses­ta digi­taa­li­seen on mer­kin­nyt käy­tän­nös­sä sitä, että musiik­ki­tuot­ta­ja on muut­tu­nut myös pro­jek­ti­pääl­li­kök­si. Jos­kus oikea käsi ei tie­dä mitä vasen tekee ja pahim­mil­laan sen näkyy yhteen­so­pi­mat­to­muu­te­na: esi­mer­kik­si sovi­tuk­set mene­vät hel­pos­ti tuk­koon, kun kaik­ki muusi­kot äänit­tä­vät tahoil­laan innois­saan kaik­ki idean­sa ilman mitään filt­te­riä. Eri pai­kois­sa teke­mi­nen voi näkyä myös yhtei­sen näke­myk­sen puut­tu­mi­se­na. Musiik­ki­tuot­ta­jan työn­ku­vaan kuu­luu­kin perin­tei­sen äänit­tä­mi­sen ohel­la olla myös maku­tuo­ma­ri, ero­tuo­ma­ri ja usein myös psy­ko­lo­gi.
Hii­lin mie­les­tä vies­tin­nän kan­nal­ta on jär­ke­vää, että heti alus­sa pää­te­tään, kuka yhtyees­tä toi­mii musiik­ki­tuot­ta­jan yhteys­hen­ki­lö­nä. Ikään kuin apu­lais­tuot­ta­ja­na. Yhtey­den­pi­toon sopii hyvin säh­kö­pos­ti. Täl­löin sovi­tuis­ta asiois­ta jää doku­ment­ti, joka toi­mii samal­la to do -muis­ti­lis­ta­na.

Hii­li tote­aa­kin, ettei tuot­ta­jal­la miten­kään voi olla aikaa käy­dä jat­ku­va­luon­teis­ta ja näke­myk­sel­lis­tä dia­lo­gia jokai­sen yhtyeen jäse­nen kans­sa, kun samaan aikaan voi olla kym­me­nen muu­ta isoa pro­jek­tia käyn­nis­sä. Yhden luu­kun toi­min­ta­mal­li toi­mii käy­tän­nös­sä par­hai­ten ja myös kus­tan­nus­te­hok­kaim­min. Hii­li näkee kui­ten­kin tär­keäk­si, että aina­kin pro­jek­tin alus­sa oli­si hyvä, että poruk­ka kokoon­tui­si yhteen tutus­tu­maan ja hake­maan yhteis­tä näke­mys­tä sekä sopi­maan peli­sään­nöis­tä.

Hyvin suun­ni­tel­tu on puo­lik­si teh­ty ja huo­nos­ti suun­ni­tel­tu on puo­lik­si päin…

Osaa­mi­nen kart­tuu teke­mäl­lä ja kai­kil­ta oppii jota­kin, Hii­li sanoo. Par­haat opit tule­vat sii­tä, kun jokin tai kaik­ki menee pie­leen. Mokat kan­nat­taa­kin käy­dä huo­lel­la läpi ja vält­tää samat vir­heet jat­kos­sa. Jos ei opi mikä kaik­ki voi men­nä pie­leen levyn­te­ko­pro­ses­sis­sa, ei voi ennal­ta ehkäis­tä sitä. Hii­li suo­rit­ti joi­ta­kin vuo­sia sit­ten yri­tys­joh­ta­mi­sen eri­koi­sam­mat­ti­tut­kin­non, jon­ka myö­tä hänen lii­ke­toi­min­nal­li­nen osaa­mi­sen­sa kart­tui enti­ses­tään. Oma kil­pai­lul­li­nen erot­tau­tu­mi­nen tulee esil­le mm. modu­laa­ri­ses­sa pal­ve­lu­va­li­koi­mas­sa. Asia­kas voi tar­pei­den­sa ja resurs­sien­sa mukaan vali­ta, mit­kä moduu­lit hän halu­aa tar­jon­nas­ta ostaa. Hii­lil­lä moduu­lei­na ovat esi­tuo­tan­to, ääni­tys, mik­saus ja mas­te­roin­ti. Vali­tut moduu­lit rää­tä­löi­dään sit­ten kun­kin pro­jek­tin eri­tyis­tar­pei­den mukai­sik­si.
Hii­li on muka­na oman Hämeen­lin­nan Ver­ka­teh­das-alu­eel­la sijait­se­van musiik­kis­tu­dion lisäk­si paris­sa muus­sa­kin fir­mas­sa, joi­den kaut­ta hoi­tu­vat mm. jake­lu ja pro­moa­mi­nen. Nyky­päi­vän ilmiö onkin, että moni yhtye halu­aa val­miin tuot­teen avai­met käteen -pal­ve­lu­na.

Pro­to­ty­pioin­tia ja revit­te­lyä omis­sa pro­jek­teis­sa

Musiik­ki­tuot­ta­ja­na Hii­li kokee kul­ke­van­sa enem­män vas­ta- kuin val­ta­vir­taan. Hän tekee töi­tä kan­sain­vä­li­ses­ti, kul­kee eri stu­diois­sa ja tuot­taa eri musiik­ki­gen­re­jä. Hän tekee musiik­ki­tuot­ta­mis­ta tiu­kan ammat­ti­mai­ses­ti, asia­kas­läh­töi­ses­ti ja yrit­tä­jä­hen­ki­ses­ti. Omia luo­via ja hen­ki­lö­koh­tai­sia into­hi­mo­jaan hän toteut­taa omis­sa musiik­ki­pro­jek­teis­saan, joi­ta on useam­pia. Niis­sä voi revi­tel­lä, mut­ta myös pro­to­ty­pioi­da par­haat ideat ja tuo­te­ke­hit­tää ne yri­tys­käyt­töön. Hii­lil­le omat pro­jek­tit ovat siis samal­la tie­tyn­lai­sia tes­ti­la­bo­ra­to­rioi­ta.

Hii­lin neu­vot musii­kin tuot­ta­mi­sen tulok­kail­le

Alan tulok­kail­le Hii­li suo­sit­te­lee kah­den kei­hään­kär­jen tak­tiik­kaa:

1) Tee aluk­si pal­jon, hal­val­la ja hyvin!
• kon­tak­toi­du vah­vas­ti heti mah­dol­li­sim­man laa­jaan ja moni­puo­li­seen verk­koon
• tee pal­jon ja nopeas­ti, täy­del­li­nen on hyvän pahin vihol­li­nen
• tee monen­lais­ta musaa mah­dol­li­sim­man mones­sa eri pai­kas­sa, eri­lais­ten ihmis­ten kans­sa

2) Tee omaa jut­tua, johon koet suur­ta into­hi­moa!
• lei­ki ja tee omaa musaa otta­mal­la sii­nä mah­dol­li­sim­man suu­ria tai­teel­li­sia ris­ke­jä
• toteu­ta omia musii­kil­li­sia per­ver­sioi­ta­si välit­tä­mät­tä kau­pal­li­ses­ta menes­ty­mi­ses­tä
• kehi­tä osaa­mis­ta­si jat­ku­vas­ti tark­kai­le­mal­la myös koko­naan mui­ta toi­mia­lo­ja

Hii­li muis­tut­taa lopuk­si, että luo­vas­sa työs­sä väsäh­tä­mi­nen näkyy hel­pos­ti lop­pu­tu­lok­ses­sa. Luo­vas­sa työs­sä aivot pys­ty­vät toi­mi­maan tehok­kaas­ti vain muu­ta­mia tun­te­ja ker­ral­laan. Tauot ja palau­tu­mi­nen ovat tär­kei­tä. Hän itse on pit­kän uran­sa aika­na muut­ta­nut mot­to­aan siten, että jos se ennen kuu­lui­kin Musiik­ki on elä­mä­ni!, niin nyky­ään se on Musiik­ki on osa elä­mää­ni!

Johan irtosi: suunnittelija Kimmo Irton mukaan työntekijät eivät ole kahviautomaatteja

Johan irtosi: suunnittelija Kimmo Irton mukaan työntekijät eivät ole kahviautomaatteja

Tut­ta­va­ni Kim­mo Irto (www.drafthouse.fi) perus­ti alku­ke­vääs­tä suun­nit­te­lu­yri­tyk­sen, joka tar­jo­aa pal­ve­lu­ja maa- ja meri­teol­li­suu­del­le. Luo­va kave­ri halusi pääs­tä näyt­tä­mään todel­li­sen suun­nit­te­li­jan kyn­ten­sä.

Kehit­tä­mis­työs­sä hän näkee tär­keäk­si mah­dol­li­suu­den pereh­tyä ongel­maan ja sen rat­kai­su­vaih­toeh­toi­hin perus­teel­li­ses­ti, ja tes­ta­ta sit­ten rau­has­sa rat­kai­sun toi­mi­vuus. Makein­ta on, kun kehit­tä­mi­seen panos­tet­tu aika tulee monin­ker­tai­se­na ajan- ja rahan­sääs­tö­nä takai­sin ja asia­kas innos­tuu uusis­ta toi­min­ta­ta­vois­ta.

Laa­du­kas suun­nit­te­lu­työ ei syn­ny nap­pia pai­na­mal­la

Kysyin Kim­mol­ta puo­len vuo­den jäl­keen, onko kehi­tys­työs­sä oikeas­ti eroa sen mukaan, onko työn­te­ki­jä vai yrit­tä­jä. Kim­mo hymäh­ti, että eroa on ja pal­jon! Ennen hänel­le ker­rot­tiin, mitä hänen pitäi­si teh­dä ja nyt, mitä hän voi­si teh­dä. Bul­kin sijas­ta hän pää­see teke­mään aitoa kehit­tä­mis­työ­tä.

Kim­mo tokai­si, että mones­ti tun­tuu sil­tä, että esi­mie­het luu­le­vat työn­te­ki­jöi­tä kah­vi­au­to­maa­teik­si, jos­ta vali­taan nap­pia pai­na­mal­la itseä miel­lyt­tä­vä lop­pu­tu­los. Oikeas­ti hyvä työ ja lop­pu­tu­los vaa­ti­vat enem­män: aivo­ja, pers­li­hak­sia ja rut­kas­ti moti­vaa­tio­ta sekä mah­dol­li­suuk­sia toteut­taa omia ideoi­taan.

Van­ha suun­nit­te­li­ja­kou­lu­kun­ta jur­nut­taa

Kim­mo on val­mis­tu­nut aikoi­naan Turun tek­nil­li­ses­tä ammat­tiop­pi­lai­tok­ses­ta kone­puuse­päk­si ja lama-aika­na jat­ka­nut veneen­ra­ken­ta­jak­si ja myö­hem­min vie­lä tila- ja kalus­te­suun­nit­te­lun arte­saa­nik­si. Nämä opin­not ovat anta­neet pal­jon työ­hön, mut­ta eivät kui­ten­kaan viral­lis­ta tek­ni­sen suun­nit­te­li­jan päte­vyyt­tä. Työn­te­ki­jäl­le päte­vyy­den puu­te on este, yrit­tä­jäl­le ei. Nyt hän voi ottaa iso­ja ja haas­ta­via töi­tä vas­taan. Hänen teh­tä­vä­nään on miet­tiä, miten suun­nit­te­lu­työn voi­si teh­dä hel­pom­min ja nopeam­min sekä samal­la asiak­kaan rahaa sääs­täen.

Kysyin, mikä kehit­tä­mi­ses­sä on haas­teel­li­sin­ta. Kuu­lem­ma se, että suu­rin osa alan toi­mi­jois­ta on val­mis­tu­nut aika­na, jol­loin suun­nit­te­lu­työ oli lähin­nä vii­vo­jen piir­tä­mis­tä tek­ni­siin erit­te­lyi­hin. Van­ha kou­lu­kun­ta on tot­tu­nut teke­mään asiat totut­tuun tapaan. Vaik­ka se sit­ten vei­si enem­män aikaa ja rahaa. Ris­ke­jä kaih­de­taan tehok­kuu­den kus­tan­nuk­sel­la. Moni myös uskoo, että kou­lu on aikoi­naan anta­nut eväät työ­uran lop­puun saak­ka.

Ren­de­roin­ti ja BIM avaa­vat uusia mah­dol­li­suuk­sia

Digi­ta­li­saa­tion luo­mia mah­dol­li­suuk­sia ei vie­lä täy­sin ymmär­re­tä, eikä siten myös­kään osa­ta hyö­dyn­tää. Edel­leen suun­nit­te­li­jat nyh­rää­vät oman osa­ku­van­sa paris­sa ja yksi sit­ten koko­aa kuvat yhte

Yrit­tä­jä, suuun­nit­te­li­ja Kim­mo Irto Draft­houses­ta

en. Nyky­ään kan­nat­tai­si kaik­ki teh­dä saman­ai­kai­ses­ti pil­ves­sä. Näin monil­ta vir­heil­tä väl­tyt­täi­siin ja kaik­ki näki­si­vät reaa­lia­jas­sa, mis­sä men­nään ja miten oma työ vai­kut­taa koko­nais­ti­lan­tee­seen. Myös rik­ki­näi­nen puhe­lin -efek­ti häviäi­si, kun teh­täi­siin ja kom­mu­ni­koi­tai­siin asiois­ta saman­ai­kai­ses­ti, eikä siir­ret­täi­si tie­toa hie­rark­ki­ses­ti ihmi­sel­tä toi­sel­le.

Tek­niik­ka kehit­tyy niin nopeas­ti, että muka­na on pysyt­tä­vä koko ajan omak­su­mal­la tie­toa myös oman alan ulko­puo­lel­ta. Kim­mo on esi­mer­kik­si hank­ki­nut jo nuo­re­na pal­jon nyky­suun­nit­te­lus­sa vaa­dit­ta­vaa osaa­mis­ta peli­maa­il­mas­ta. Peleis­sä vir­tu­aa­li­maa­il­mat, lisät­ty todel­li­suus ja ren­de­roin­ti oli­vat jo ajat sit­ten kuu­maa valuut­taa.

Googla­sin ren­de­roin­nin ja opin, että kysees­sä on yksi suu­rim­mis­ta 3D-gra­fii­kan ala­la­jeis­ta. Ren­de­roin­ti tar­koit­taa kuvan luo­mis­ta mal­lis­ta tie­to­ko­neoh­jel­man avul­la. Nyt Kim­mo on eri­tyi­sen innos­tu­nut raken­nuk­sen tuo­te­tie­to­mal­lis­ta eli BIMis­tä (Buil­ding Infor­ma­tion Model). Raken­nus­ta kos­ke­vat tuo­te­tie­dot mal­lin­ne­taan geo­met­rian avul­la ja esi­te­tään kol­miu­lot­tei­ses­ti simu­loin­ti- ja havain­nol­lis­ta­mis­tar­pei­den vuok­si. Raken­nus­pro­ses­sin koko elin­kaa­reen liit­ty­vät tie­dot saa­daan koko­nai­suu­des­saan koot­tua digi­taa­li­seen tuo­te­mal­liin. BIM-ohjel­mis­tot ovat vie­lä kal­lii­ta, mut­ta Kim­mo uskoo nii­hin sijoi­te­tun rahan tule­van nopeas­ti takai­sin.

Kim­mon motot

Pun­kin kul­ta­kau­del­la Kim­mo­kin bogo­si Nuor­ten Vihais­ten Mies­ten bii­teis­sä ja hyräi­li bii­siä seit­se­män ker­taa seit­se­män. Sii­tä on työ­elä­män motok­si tart­tu­nut rii­mi: Tah­to rau­tai­nen vie läpi har­maan kal­lion, sii­nä kata­jai­sen kan­san mal­li on.

Yrit­tä­jä­nä Kim­mo näkee, ettei kai­kes­sa tar­vit­se olla suve­ree­ni oman alan osaa­ja. Riit­tää kun on hyvä syöt­tä­mään muil­le toteut­ta­mis­kel­poi­sia ideoi­ta. Hänes­tä työs­sä paras­ta onkin, kun jokin asia har­mit­taa vie­tä­väs­ti. Sil­loin voi ideoi­da, miten tämän voi­si teh­dä parem­min! If the­re is a will, the­re is a way!

Pureeko Hämeenlinnan brändi ulkomaalaistaustaiseen?

Pureeko Hämeenlinnan brändi ulkomaalaistaustaiseen?

Kou­lu­tin ja ohja­sin osal­lis­tu­jia kesä­kuus­sa Inter­na­tio­nal Talents in Kan­ta-Häme -hank­kees­sa. Päi­vien aihei­na oli­vat yrit­tä­jyys Suo­mes­sa sekä tuot­teis­ta­mi­nen ja brän­dää­mi­nen ja ohjauk­sis­sa lii­kei­dean kehit­tä­mi­nen ja oman osaa­mi­sen mark­ki­noi­mi­nen. Osal­lis­tu­jat tuli­vat ympä­ri maa­il­maa, mut­ta eni­ten pai­kal­la oli lähi-Idäs­tä saa­pu­nei­ta maa­han­muut­ta­jia.

Talent­tien osaa­mi­sa­lat vaih­te­li­vat kovas­ti. Joku oli väi­tel­lyt tek­nii­kas­ta, toi­nen toi­mi­nut kiel­ten opet­ta­ja­na, kol­mas vaa­ti­vis­sa hen­ki­lös­tö­hal­lin­non teh­tä­vis­sä jne. Monet oli­vat tul­leet maa­han suo­ma­lai­sen puo­li­son muka­na. Omaa osaa­mis­ta ja kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä ei vain ole kai­kil­le tois­tai­sek­si löy­ty­nyt. Yhte­nä syy­nä on se, ettei suo­men kie­li tai­vu vie­lä natii­vi­ta­sol­la. Minut osal­lis­tu­jien kie­li­tai­to kui­ten­kin häi­käi­si.

Brän­däys­päi­vä­nä kyse­lin, mil­tä Hämeen­lin­na näyt­tää ulko­maa­lais­taus­tai­sen sil­min. Jat­ko­ky­sy­myk­se­nä esi­tin, mitä asioi­ta he brän­di­työs­sään läh­ti­si­vät Hämeen­lin­nas­sa raken­ta­maan. Usea osal­lis­tu­ja tote­si Hämeen­lin­nan ole­van sul­keu­tu­neen ja hitaas­ti läm­pe­ne­vän. Toi­saal­ta myös rau­hal­li­sen ja luon­non­lä­hei­sen. Näke­myk­set eivät häm­mäs­tyt­tä­neet, onhan Häme tun­net­tu hitau­des­taan. Har­mi vain, ettei hitaus aina ole posi­tii­vis­ta poh­dis­ke­lua ja mind­full­nes­sia, vaan myös umpi­mie­li­syyt­tä ja lii­al­lis­ta­kin varo­vai­suut­ta ja perin­teis­sä pysy­mis­tä.

Jos osal­lis­tu­jat pää­si­si­vät raken­ta­maan Hämeen­lin­nal­le brän­diä, he koros­tai­si­vat ehdot­to­mas­ti luon­toa ja rau­haa. Hämeen­lin­nas­sa eri­tyi­ses­ti per­heen on hyvä asua, sil­lä pal­ve­lut kat­ta­vat hyvin niin päi­vä­ko­dit, kou­lu­ver­kos­ton, ter­vey­den­hoi­don ja … Kes­kus­tan hil­je­ne­mis­tä har­mi­tel­tiin ja pysä­köin­nin mak­sul­li­suut­ta päi­vi­tel­tiin. Todet­tiin mys, että luo­val­la alal­la oli­si Hämeen­lin­nas­sa kehi­tet­tä­vää. Sibe­lius ei ihan kau­heas­ti vedä poruk­kaa kau­pun­kiin. Sen sijaan tai­de­museo upei­ne näyt­te­lyi­neen sai vuo­laas­ti kehu­ja.

Kan­ta-hämä­läi­set päät­tä­jät Fors­sas­sa, Rik­sus­sa ja Hämeen­lin­nas­sa: olkaa avoi­min mie­lin, sil­min ja kor­vin, otta­kaa maa­han­muut­ta­jat mukaan ideoi­maan alu­een brän­diä ja tuo­maan esil­le kaik­ki Kan­ta-Hämeen upeat mah­dol­li­suu­det! Toi­von, että yri­tyk­set ja jul­ki­set orga­ni­saa­tiot uskal­tai­si­vat roh­keam­min ottaa töi­hin ulko­maa­lais­taus­tai­sia, hämä­läis­ty­nei­tä talent­te­ja. Hyvää mah­dol­li­suut­ta kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen, kovan tason osaa­mi­seen ja kah­den kult­tuu­rin tai­ta­mi­seen ei kan­nat­tai­si huka­ta!

Pää­sen jat­ka­maan työs­ken­te­lyä talent­tien kans­sa näin kesä­kau­den pää­tyt­tyä. Toi­von, että heis­tä moni on saa­nut täl­lä välin kiin­nos­ta­van työ­pai­kan tai kehit­tä­nyt yri­ty­si­de­aan­sa eteen­päin ja pääs­syt käyn­nis­tä­mään toi­min­taan­sa.

Inter­na­tio­nal Talents in Kan­ta-Häme -hank­keen tavoit­tee­na on paran­taa Hämeen­lin­nan, Rii­hi­mäen ja Fors­san alu­eel­la asu­vien kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien työl­li­syys­ti­lan­net­ta palk­ka­työn tai yrit­tä­jyy­den kaut­ta. Han­ke­hal­lin­noi­ja­na Hämeen­lin­nan kau­pun­ki ja osa­to­teut­ta­ja­na Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lu Oy.

 

Robottikissat ja -norpat vanhusten hellittäviksi, peppupesupytty jätösantureineen terveydentilan seurantaan?

Robottikissat ja -norpat vanhusten hellittäviksi, peppupesupytty jätösantureineen terveydentilan seurantaan?

Sil­ver Eco­no­my luo uusia bis­nes­mah­dol­li­suuk­sia

Englan­nin­kie­len ter­mi Sil­ver Eco­no­my eli hopea­ta­lous kuu­los­taa hyvin runol­li­sel­ta. Suo­mes­sa ter­mi on kään­net­ty proo­sal­li­ses­ti senio­ri­ta­lou­dek­si ja mer­kit­see yli 64-vuo­tiai­ta kulut­ta­ja­kun­ta­na. Suo­mi ikään­tyy mui­den län­si­mai­den lail­la kiih­ty­vää tah­tia seu­raa­vat kym­me­nen vuot­ta. Hiuk­sil­taan hopeoi­tu­va kan­san­osam­me näh­dään vali­tet­ta­van usein talou­del­li­se­na taak­ka­na sen sijaan, että ymmär­ret­täi­siin kun­nol­la, mikä mah­dol­li­suus senio­rei­hin kulut­ta­ji­na ja yhteis­kun­nan aktii­vi­si­na jäse­ni­nä sisäl­tyy. Yli 64-vuo­ti­aat ovat usein vie­lä toi­me­liai­ta ja kai­paa­vat itsel­leen sovel­tu­via, uusia pal­ve­lu­ja ja tuot­tei­ta.

Rol­ling Sto­nes rai­kaa kort­te­li­bus­sin ämy­reis­tä

Rii­hi­mäen Tilat ja Kehi­tys Oy jär­jes­ti kesä­kuus­sa kol­me kai­kil­le avoin­ta älyk­kään asu­mi­sen työ­pa­jaa, kak­si Rii­hi­mäel­lä ja yhden Hel­sin­gis­sä. Pää­ky­sy­myk­se­nä oli, mil­lai­ses­sa asui­nym­pä­ris­tös­sä senio­rit halua­vat asua vuon­na 2030? Mitä uusia pal­ve­lu­ja, tuot­tei­ta ja lii­kei­deoi­ta äly­käs asu­mi­nen voi syn­nyt­tää? Fasi­li­toin kah­ta työ­pa­jaa Rii­hi­mäel­lä, ja käy­tin niis­sä mm. pal­ve­lu­muo­toi­lun meto­de­ja. Osal­lis­tu­jil­ta tuli­kin hui­kea mää­rä eri­lai­sia lii­kei­deoi­ta.  Yksi ideois­ta oli pal­ve­lut lähel­le tuo­va kort­te­li­bus­si, joka soit­tai­si pysä­kil­le saa­pues­saan Rol­ling Sto­ne­sin var­hais­tuo­tan­toa. Bus­sin yhtey­des­sä oli­si myös Etsi­vä senio­ri­työ, joka samaan tapaan kuin Etsi­vä nuo­ri­so­työ pyr­kii aut­ta­maan senio­re­ja saa­vut­ta­maan tar­vit­se­man­sa pal­ve­lut, ja etsi­mään vas­tauk­sia hei­dän miel­tään askar­rut­ta­viin kysy­myk­siin.

Robot­te­ja vai ei?

Pia Eng­ström silit­te­lee robot­ti­kis­saa

Vaik­ka eri­lais­ten mobii­li­so­vel­lus­ten käyt­tö on yleis­ty­nyt ja tule­vil­la suku­pol­vil­la on jo pal­jon tek­no­lo­gis­ta osaa­mis­ta, niin jat­kos­sa­kin tek­no­lo­gian käy­tön pitäi­si olla vapaa­eh­tois­ta. Yleen­sä senio­rit halua­vat high tec­hin tai robo­tin sijas­ta ihmi­sen kotiin­sa, mut­ta poik­keuk­sia­kin on. Esi­mer­kik­si ras­kai­siin koti­ta­lous- ja pihan­hoi­to­teh­tä­viin otet­tai­siin mie­luus­ti tek­no­lo­gia avuk­si. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin työ­pa­jas­sa esil­le tul­lut auto­ma­ti­soi­tu ala­pe­su­pyt­ty koet­tiin jat­kos­sa tär­keäk­si osak­si senio­rien kote­ja. Sen sijaan Yhdys­val­lois­sa val­mis­tet­tu nau­ku­va robot­ti­kis­sa herät­ti kah­ta­lai­sia aja­tuk­sia. Ehkä­pä suo­ma­lai­set voi­si­vat­kin innos­tua ennem­min robot­ti­nor­pas­ta!

SEU­RAA­VA SENIO­RI­TA­LOU­DEN TYÖ­PA­JA ON 7.8.2019 KEL­LO 13-17 HAM­KIS­SA, VAN­KAN­LÄH­TEENT. 9, HÄMEEN­LIN­NA. Ilmoit­tau­tu­mi­set 3.8.2019 men­nes­sä leena.lemola@kokolele.fi.

Rii­hi­mäen työ­pa­jan jär­jes­tä­jät Lee­na Lemo­la Koko­le­les­ta, Botond Vereb-Dér Ham­kis­ta, Mika Her­piö Rii­hi­mäen Tilat ja Kehi­tys Oy:sta ja Mari­na Weck Ham­kis­ta

Työ­pa­jat ovat osa Ham­kin hal­lin­noi­maa EU-rahoit­teis­ta Inter­reg BSR Osi­ris-han­ket­ta. Hank­kees­sa poh­di­taan äly­käs­tä eri­kois­tu­mis­ta senio­ri­ta­lou­des­sa.